Hyötypelien ostajan opas

Hyötypelit? Pelillistäminen?

Sanasto tutuksi ja pelitietous haltuun! Kattavasta hyötypelioppaastamme löydät selkokielistä tietoa pelien suunnittelusta, kehityksestä ja hankinnasta. Valitse alta kiinnostavin aihe, tai lue vaikka koko opas.

Hyötypelit

003 gamer

Hyötypeli (engl. serious game) on peli, joka on suunniteltu pääasiassa jotakin muuta kuin viihdekäyttöä varten. Tunnetuimpia hyötypelien muotoja ovat oppimispelit, mutta pelejä voidaan käyttää myös tiedottamiseen, mainostamiseen, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, henkilöstön kouluttamiseen sekä tuotannon suunnitteluun ja kehitykseen. Termi sai alkunsa Serious Games Initiativen luomisen yhteydessä vuonna 2002.

Hyötypeleissä käyttäjän mielenkiinto pyritään vangitsemaan viihteellisyyden avulla ja käyttäjälle tarjotaan viihteelliseksi verhottua tietoa. Pelejä käytetään lisääntyvässä määrin ei-viihteellisiin tarkoituksiin, koska niillä on immersiivisyytensä ja simulointikykynsä vuoksi enemmän keinoja osallistuttaa ja inspiroida nykynuorisoa. Teollisuudessa ja tutkimuksessa hyötypelejä käytetään usein simuloimaan ja kuvaamaan asioita, joita olisi liian kallista tai vaarallista testata todellisuudessa. Esimerkkitapauksia ovat simulaatiot kuten, ajosimulaattorit ja lentosimulaattorit.

Pelillistäminen

004 pacman

Pelillistämisellä (engl. gamification) tarkoitetaan pelien dynamiikan ja mekaniikan soveltamista eri ympäristöihin, kuten erilaisissa verkkopalveluissa, koulutuksessa tai työelämässä. Pelillisyyttä käytetään tuomaan elämyksellisyyttä ja miellyttävyyttä uusiin ympäristöihin ja sen tarkoituksena on edistää palvelunkäyttäjien osallistumista ja sitoutumista käytettyyn palveluun peleistä tuttujen ominaisuuksien avulla.

Pelillistetyn sovelluksen ja hyötypelin ero voi usein olla veteen piirretty viiva. Hyötypeli noudattaa ensisijaisesti videopelien periaatteita, jossa pelaaja oppii (tai hyötyy) pelatessaan viihdyttävää peliä. Pelillistetyssä sovelluksessa taas tylsästä, haastavasta tai monimutkaisesta prosessista on tehty mielekästä ja helppoa erilaisten pelimäisten palkitsemismekaniikkojen ja käyttöliittymäsuunnittelujen kautta.

Lisätty todellisuus

002 droid

Lisätty todellisuus (engl. augmented reality, AR) viittaa näkymään, johon on lisätty tietokonegrafiikalla tuotettuja elementtejä ja jota käyttäjä tarkastelee läpikatseltavien näyttöjen kautta. Yleisin nykypäivänä käytetty laite lisätyn todellisuuden sovelluksiin on matkapuhelin. Kuvaa, ääntä, videota, tekstiä tai GPS-informaatiota voidaan käyttää hyväksi laajentamaan ympäröivässä maailmassa havaittavia asioita.

Hyötypelikäytössä lisättyä todellisuutta käytetään pääsääntöisesti informaation jakamiseen, taikka pelaajan motivoimiseen. Esimerkkinä vaikkapa lenkkeilysovellus, jossa pelaaja pakenee lähestyvää hirviölaumaa. Puhelimen kautta voi nähdä hirviöiden sijainnit oikeassa maailmassa, ja pelaaja voi näin valita suuntansa sekä vauhtinsa, jotta pääsisi näitä olentoja pakoon.

Virtuaalitodellisuus

Vr

Virtuaalitodellisuus (engl. virtual reality, VR) on tietokonesimulaation tuottamien aistimusten avulla luotu keinotekoinen ympäristö. Virtuaalitodellisuus voi joko pyrkiä simuloimaan jotakin todellista ympäristöä tai se voi luoda täysin kuvitteellisen ympäristön. Virtuaalitodellisuus käytännössä tapahtuu pääsääntöisesti sisätiloissa, ja vaatii toimiakseen VR-kypärän tai -lasit. Nykypäivänä myös matkapuhelimille on tarjolla vaihtoehtoja virtuaalitodellisuuden toteuttamiseksi.

Hyötypelikäytössä virtuaalitodellisuus tarjoaa mahdollisuuden luoda simuloituja kolmiulotteisia ympäristöjä, joihin pelaaja pääsee tutustumaan kuin olisi itse paikalla. Virtuaalitodellisuudessa voidaan tutkailla turvallisesti mahdollisia vaaratilanteita (esimerkiksi rakennustyömailla), taikka tehdä pikainen lomamatka Havaijin saarille ennen lentolipun ostoa.

Pelin kehittäminen

Keyboard

Pelien kehittäminen on vaativaa työtä, ja vaatii yleensä kokonaisen tiimin sekä kuukausien kehitysajan onnistuakseen. Pelien kehitys aloitetaan yleensä pelikonseptin hiomisella, sekä vaatimusmäärittelyillä. Asiakas neuvottelee ideoistaan, haaveistaan ja lopputavoitteistaan pelitiimin kanssa. Kun on päästy sopuun siitä millainen pelikonsepti luodaan, millaisia ominaisuuksia se sisältää ja millaiset laitevaatimukset sillä on, voidaan varsinainen työ aloittaa.

Pelien kehittäminen vaatii kärsivällisyyttä ja joustavuutta sekä asiakkaan että pelikehitystiimin osalta. Peliprojekteille on enemmän sääntö kuin poikkeus, että kaikki menisi alusta loppuun asti suunnitelmien mukaan. Usein paperilla hyvältä näyttävä konsepti osoittautuukin testauksen yhteydessä vaativansa suunnitelmien muutoksia. Visuaaliset käyttöliittymät erityisesti kokevat useita iteraatioita pelikehityksen aikana, jotta niistä saataisiin mahdollisimman mielekkäitä ja intuitiivisia loppukäyttäjälle.

Pelien kehityksessä on hyvä myös tiedostaa, että pelit kehitetään mekaniikka edellä. Tämä tarkoittaa sitä, että lopullinen ulkoasu, helppokäyttöisyys ja äänimaailma kasataan peliin usein vasta kehityksen loppupuolella. Ei siis tule säikähtää, jos kehitteillä oleva peli ei vaikuta olevan lähelläkään valmista, vaikka puolet kehitysajasta on jo kulunut. Koska kehittäjät itse eivät tarvitse helppokäyttöisiä käyttöliittymiä pelin testaamiseen, toteutetaan se vasta, kun peli on mekaanisesti valmis.

Pelin ostaminen

001 coin

Yksinkertainen, toimiva ja kaunis hyötypeli on tehokkaan ja taidokkaan pelikehitystiimin lopputuote. Pelien kehittäminen vaatii raskasta työtä ja rutkasti tietotaitoa ja ongelmanratkaisukykyä. Kun asiakas lähestyy pelitiimiä haaveenaan oman visionsa mukainen hyötypeli, on hyvässä yhteistyöhengessä käyty dialogi ensiarvoisen tärkeää.

Pelien kehittäminen vaatii usein useampia kuukausia aikaa (joskus jopa vuoden), ja kehittäminen tapahtuu usean ihmisen toimesta. Pelikehitykseen tarvitaan ohjelmoijia, graafikoita, suunnittelijoita, tuottajia, muusikkoja jne.

Kun ensimmäisiä konsepteja aletaan kehittämään, on tärkeää, että molemmat osapuolet (asiakas ja pelitiimi) kuuntelevat toisiaan, ja kehittävät yhdessä konseptin joka vastaa asiakkaan toiveita, mutta on myös realistista toteuttaa. Jokainen pelin uusi ominaisuus, laitevaatimus, lokalisointi, ulkopuolinen palveluntarjoaja, jne. vaativat aikaa, rahaa, suunnittelua, tarkkuutta ja testausta. Pelikehityksen hinnat voivatkin siksi nousta useisiin kymmeniin tuhansiin. Asiakkaan ja pelitiimin välinen dialogi auttaa ymmärtämään pelikehityksen haasteet, sekä mistä osa-alueista kehityksen hinta koostuu.

Nyrkkisääntönä on myös hyvä muistaa yritysmaailman tärkein kaava: AIKA + HINTA = LAATU. Jos jostain näistä tinkii, se vaikuttaa välittömästi muihin.

Esimerkkejä

Toy Generations

Keyboard
Toy generations

Toy Generations on hyötypeli, jolla pyritään nostamaan esille sukupolvien välisen oppimisen tärkeyttä ja mahdollisuuksia. Peli liittyy SILVER-projektiin, ja se on osa sukupolvien välisen oppimisen työkalupakkia, jota yritykset voivat hyödyntää toimintansa tehostamisessa. Pelissä pelaaja ohjaa pelihahmoa läpi tämän uran 60-, 80- ja 2000-luvuilla. Uran eri vaiheissa kohdataan erilaisia haasteita, joita pyritään ratkaisemaan sukupolvien välisellä tiedonsiirrolla, oppimisella ja yhteistyöllä.

Pelin kesto on noin 15 minuuttia. Pelikehityksen kesto on arvioilta noin 3 kuukautta ja hinta arviolta noin 10 000 - 20 000 euroa. Hintaa nostaa pelin vaatima 3D-grafiikka.

Lisätietoja pelistä ja SILVER-projektista

Testaa peliä (vaatii toimiakseen selaimeen asennettavan Unity-pluginin)

Tradehyppely-peli

003 gamer
Trol game

Tradenomiliiton käyttämä peli jäsenille. Pelissä juostaan ja väistellään esteitä, sekä vastaillaan työsuhteeseen/työsopimukseen liittyviin kysymyksiin keräten mahdollisimman monta pistettä. Pelin graafinen ilme kostuu 2D-mustavalkografiikasta. Pelissä ei ole ääniä tai musiikkia.

Pelin kesto on noin 2 minuuttia. Pelikehityksen kesto oli noin 1 viikko ja hinta noin 500 - 1000 euroa.